Treenifilosofiaa..

Morjesta!

Arkipäivät on taas vierähtäny vauhdilla. Koulun puolesta meneillään on niin sanotut tenttiviikot, joiden ainut pyristys hoidettiin perjantaina alta pois. Alkuviikko on siis kulunut lueskellessa/opiskellessa ja muutama ilta on tullut töissäkin vietettyä.

Ajattelin nyt hieman turista tässä postauksessa noista treenihommista, jotka ovat jääneet vähän unholaan tässä blogin alkumetreillä. Kovasti kyllä uhkailin näistäkin välillä täällä kertoilla, joten koitetaas nyt jotta tykkäättekö vai ette..

Urheilua on tosiaan tullut harrasteltua koko pieni ikä. Joukkuelajit, lähinnä jääkiekko, oli junnuvuosina lähellä sydäntä. Omalla kohdallani pääasia urheiluharrastuksissa ei ole koskaan ollut niinkään menestys itsessään, vaan sosiaalisuus ja kaverit. Tosin en ole koskaan ollutkaan mikään kovin lahjakas urheilija.. Kiekkoa pelailin kaikkiaan kymmenisen vuotta, mutta se jäi muiden "kiireiden" myötä lukioiässä.

Jääkiekkoharrastuksen loputtua olin vähän tyhjän päällä treenailun osalta puolen vuoden ajan, kunnes laihduttelun ja elämäntaparemontin myötä aloittelin saliharrastuksen ja juoksentelun. Nuo ovatkin iso osa elämääni nykyään ja tulevat sitä varmasti jatkossakin olemaan. Nykyään minua kiehtookin yksilölajien "omavastuu", eli se, että saan itse päättää mitä teen ja milloin sekä se, että olen itse vastuussa aikaansaannoksistani. 

Kuntosalitouhut tulivat tutuksi jo kiekkovuosina. Tuolloin touhu oli tosin meiningillä "kellä kovin penkki?", eikä jalkoja luonnollisestikkaan treenattu, sillä jäällähän ne jalat kehittyy (?).. Nykyään käyn salilla säännöllisesti neljä kertaa viikossa, treenaan omasta mielestäni kovaa ja monipuolisesti, sekä touhu on ainakin päänsisäisesti tavoitteellista. Pyrin suunnittelemaan salitouhut pitkällä tähtäimellä, edeten pikkuhiljaa välitavoitteesta toiseen. Mitään kisatavoitteiteta minulla ei ole, vaikkakin tuo fitness-/bodybuilding- trendi tuntuu olevan melko valloillaan tänäpäivänä. Tavoitteellisuus on kuitenkin omasta mielestäni avainasemassa motivoitumisessa ja harrastusmielenkiinnon ylläpitämisessä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Tämä kannattaa muistaa, vaikka olisikin vain sunnuntailenkkeilijä tai -salillakävijä. Asettamalla itselleen tavoitteita, olipa kyseessä sitten viisi puhdata leuanvetoa tai tunnin yhtäjaksoinen juoksu, saattaapi treenailu saada uutta puhtia ja uusia ulottuvuuksia.

Lenkkipoluille astelin oikeastaan vasta laihduttamisen myötä. Kun elopaino oli tippunut hölkkäilyn mahdollistaviin lukemiin, lisäilin aerobista harjoittelua puntinkolistelun rinnalle. Ensimmäiset lenkit tein kylläkin kävellen ja hiljalleen aloin hölkkäilemään pieniä ajanjaksoja kävelyn ohella. Kymmenen minuutin yhtäjaksoinen hölkkä taisi olla ensimmäinen saavutukseni, jos oikein muistan.. Laihduttamisessa lenkkeily on muuten ylivertainen kalorinpolttaja. Osittain tästä syystä salitouhut jäivätkin taka-alalle armeija-aikana ja juoksentelin parhaimmillani tai pahimmillani, jopa 90 kilometriä viikossa kaiken muun asepalvelukseen kuuluvan liikunnan ohella. Kuten edellämainitsin kaloreita paloi ja paino tippui. En tuolloin osannut ajatellut sitä, että osa putoavasta painosta oli lihasmassaa, koska varsinkin yläkropan lihasten stimulointi oli hyvin vähäistä. Tämän lisäksi ruokavalio oli mallia "vähempi on parempi", joten energiansaanti oli olematonta sekä proteiinia ei tullut nimeksikään lihasten rakennus-/polttoaineeksi.

Nykyään lenkkeily tukee saliharjoitteluani. Ainoa tavoite sen osalta on kyetä juoksemaan kymmenen kilometriä vaivatta milloin vain. Ja onhan meillä tämä, jo perinteeksi muodostunut, puolimaratonin kirmailu kerran kesässä äiti-poika-mentaliteetilla. Rakas äitini onkin vajaan 20 maratoonin kokemuksella, mitä mainioin kirittäjä puolikkaalla. Paras aikani reilulla 21 kilometrillä on 1h 52min viime kesältä.

Vaikka nykyinen treeniviikkoni koostuu pitkälti vain ja ainoastaan edellä mainituista lajeista, salitouhut etusijalla, on vuosien varrella tullut touhuttua monen näköitä. Uinti oli kova juttu ennen lenkkeilyn aloittamista, kun painoa oli vielä runsaasti. Rullaluistelu, sauvojen kanssa tai ilman, on mukavaa vaihtelua lenkkeilylle kesäisin. Fillarilla tulee myös ajeltua paikasta toiseen ympäri vuoden ja nykyisellä polkupyörällä touhu käykin ihan urheilusta (fiksi/sinkula). 

Kaiken kaikkiaan urheilu on minulle elämäntapa, jota ilman en enää osaa olla. Reissatessakin, jota Vaimokkeen kanssa on jonkin verran harrastettu, on meillä kumpaisellakin aina treenivaatteet messissä ja vähintään kevyttä liikuntaa tulee poikkeuksetta lomillakin harrastettua. 

Loppuun voisin laittaa esimerkkinä tämän viikon liikuntamerkinnät kuvitteellisesta kalenteristani:

• Ma: hölkkäily salille 40 min ja alakropan salitreeni
• Ti: hölkkä salille 30 min, soutu 15 min ja yläkropan jumppa
• Ke: pidempi lenkki 85 min
• To: sama homma kuin maanantaina, mutta salilla eri liikkeet ja eri "painotus"
• Pe: tiistain kopio, hieman erilaisella salitreenillä
• La: lepo
• Su: kevyt lenkki 45 min

Kysellä saa vapaasti kaiken näköistä treeneista ja muustakin. Ensi viikolla on niin sanottua lomaa, joten yritän aikaan saada enempi matskua tänne bloginkin puolelle..

Palaillaan!